Menneen maailman visiittikortteja ja kabinettikuvia

cabinet_visite_cards2Olemme ryhtyneet valmistamaan 150 vuotta sitten käyttöönotettuja visiittikortteja ja kabinettikuvia. Näitä valokuvia valmistettiin Suomessa 1860-luvulta 1920-luvulle saakka. Sen jälkeen uudenlaiset valokuvat tulivat käyttöön, viimeisimpinä digitaaliset kuvat. Kolme Kuvaa tarjoaa nyt näitä perinteisiä valokuvia uudestaan vaihtoehtoina nykyiselle nopealle kuvaukselle.

Nykypäivänä valokuvia syntyy nopeasti milloin ja missä tahansa. Perinteisesti valokuvaaminen on vaatinut rauhallisempaa ja yksilöllisempää toimintaa. Valokuvan ottoon on valmistauduttu, valokuvaus tehty huolellisesti, ja valokuvat valmistettu yksilöllisesti. Niin mekin toimimme edelleen.

Kolme Kuvaa on ottanut tarjontaansa valokuvauksen alkuaikojen visiittikortit ja kabinettikuvat. Ne eroavat nykyisistä valokuvista kokonsa ja viimeistelynsä osalta. Visiittikorttien koko on 64×102 mm ja kabinettikuvien koko 108×165 mm. Molemmissa valokuva liimataan yksitellen paksulle kartongille. Viimeistelynsä ansiosta nämä kortit tuntuvat tukevilta ja pysyviltä eivätkä ohuilta ja kertakäyttöisiltä. Näin ne eroavat nyt yleisesti käytössä olevista kiitoskorteista ja postikorttikokoisista valokuvista.

Visiittikortit sopivat hyvin kiitoskorteiksi häistä, valmistujaisjuhlista tai muista juhlista sekä tervehdyksiksi. Kabinettikortit sopivat hyvin muotokuviin yksittäisistä henkilöistä, ryhmäkuviin ja hääkuviin. Sekä visiittikortteja että kabinettikuvia on saatavana heti Kolmelta Kuvalta tilattavien valokuvausten yhteydessä.

Historiaa

Visiittikorttien, carte-de-visite, valmistuksen aloitti ranskalainen valokuvaaja André Adolphe Eugène Disdéri (1819–1889) vuoden 1854 lopulla. Nimi viittaa silloin yleisten nimikorttien kokoon, sillä visiittikortti oli valokuva, joka oli liimattu tukevalle 2 1/2” x 4” (64×102 mm) kartongille. Disdéri ja visiittikortit tulivat kuuluisiksi, kun keisari Napoleon III valokuvautti itsensä Disdérin ateljeessa 1859. Suomeen uutuus tuli vuonna 1860. Visiittikortit olivat hyvin yleisiä ja kortteja vaihdettiin tuttavien kesken. Entisaikoina talon eteisessä saattoi myös olla erityinen malja, johon vierailija sai jättää visiittikorttinsa.

Kabinettikuvien, cabinet photograph, käyttö oli samantapaista kuin visiittikortien. Kabinettikuvat yleistyivät Suomessa 1870-luvulla. Koska kabinettikuvat olivat visiittikortteja suurempia, kabinettikuvissa suosittiin ryhmäkuvia ja kokovartalo-henkilökuvia. Kabinettikuvien käytön maisemakuvissa aloittivat englantilainen George Wharton Simpson (1825–1880) ja skotti George Washington Wilson (1823–1893) vuonna 1862. Frederick Richard Window (1823–1893) teki sen yleiseksi muotokuvauksessa Lontoossa 1865/66. Kabinettikuvien koko oli noin 4 1/4” x 6 1/2” (108×165 mm).

Visiittikortit ja kabinettikuvat säilyivät Suomessa muodissa 1920-luvulle saakka.